keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Spondyloosi

Sulolla todettiin tänään röntgenkuvien perusteella spondyloosi, eli luusilloittuma lannerangassa. Aamulla Sulon käyttäytyminen oli omituista. Se oli levoton ja vaihtoi paikkaa koko ajan, ei viihtynyt oikein missään asennossa ja takapää oli selvästi kipeä. Seurasin tilannetta joitakin tunteja, ennen kuin aloin soitella eläinlääkäriasemia läpi. Yhteen saatiin aika reilun tunnin päästä, ja sinne sitten suunnattiin. Automatkan aikana Sulolla oli jo niin pahat kivut, että se huusi tuskasta. :(

Eläinlääkäri teki Sulolle ensin yleistutkimuksen, jossa ei todettu mitään normaalista poikkeavaa. Ortopedisia tutkimuksia varten Sulo nostettiin pöydälle, ja sitä koitettiin kääntää ensin vasemmalle ja sitten oikealle kyljelleen, mutta lonkkien seudun kipujen vuoksi Sulo ei suostunut käsittelyyn. Eläinlääkäri haki avuksi eläinhoitajan, ja kolmestaan saatiin koira kenttään. Hoitaja piteli Sulon takapäätä ja minä etupäätä sillä aikaa kun eläinlääkäri tunnisteli sen läpi. Koira käännettiin toiselle kyljelleen ja toisenkin puolen jalat tunnusteltiin. Eläinlääkäri totesi aiemmin, ettei selkärangassa ole aristusta. Ortopedisessa tutkimuksessa hän huomasi Sulon aristavan molempien lonkkanivelten rotaatiota. Eläinlääkäri suositteli lonkkien röntgenkuvausta, johon suostuin.

Hoitajan kanssa siirsimme Sulon kuvaushuoneeseen ja hoitaja pyysi minua jäämään sinne avuksi. Hän halusi ottaa kuvan myös lannerangasta, koska lääkärin sanoista huolimatta epäili Sulolla spondyloosia. Suostuin tähän, ja vääntelimme Sulo-raukan taas kyljelleen kuvausalustalle. Kuva saatiin napattua melko helposti, ja hoitaja sai sen tietokoneen näytölle aika äkkiä ja sanoi heti että siellä näkyy luusilloittumia. Sulon vääntely lonkkakuvausasentoon olikin sitten pitkä ja hikinen operaatio. Takapäässä oli niin kovat kivut, että selällään oleminen oli sille todella tuskaista. Lopulta piti taas avuksi kutsua kolmaskin henkilö, että saatiin kuva napattua. Lonkkanivelissä ei todettu poikkeuksellisia löydöksiä, vaan luut olivat tiiviisti lonkkamaljoissa kuten kuuluukin.

Eläinlääkäri totesi kuvista saman kuin hoitajakin, eli lannerangassa selvää spondyloosia, joka on todennäköisimmin kipuoireiden taustalla. Suloa hoidetaan nyt tulehduskipulääkkeellä ja levolla. Spondyloosin hoitoon on samat ohjeet kuin nivelrikolle, joten sain mukaani vielä nivelrikon hoito-ohjeet.

Tällä hetkellä Sulo voi hyvin. Se on saanut kipulääkettä ja nukkuu olohuoneessa. Ruokahalu on normaali ja kovasti haluaisi lähteä lenkille, mutta kun ei nyt pääse.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Pikapäivitys

Ei se sitten ollukkaan niin hyvä idea antaa lihoja jäisinä. Koirat menee mieluummin matolle mussuttelemaan lihat, jolloinka ainakin valkoset matot on aika kivan näkösiä... Olen siis jatkanut lihojen sulattamista. Tilasin nyt uutena lohta, lihaista rasvaa ja luumursketta. Kaikki on mennyt koirilla alas ihan hyvin, ja tullut uloskin ihan hyvin.


Ressu olkkarin matolla syömässä...
Pakko sanoa vielä jotain Ressun tokoiluista. Eilen meni taas treenit aivan loistavasti. Mulla on niin fiksu koira! :) Ohjaaja oli jopa sitä mieltä että kisoihin vaan. Suunnittelin että jos ensi kesänä kokeilisi jotain kisoja... Mutta näkee sitten. Keskitytään nyt ensin näyttelyhommiin, kun tammikuussa tosiaan odottaa se Kajaanin tamminäyttely. Ressullekkin on ihan kivasti tullut nyt massaa. Otan uuden kuvan tässä joku päivä, kunhan saan hinattua itseni ylös päivänvalon aikaan.

Ajattelin nyt samalla "innostuksella" päivittää vähän kotisivujakin.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Tokoa ja ällötystä

Tänään oli taas tokopäivä, ja Ressulla meni taas niin hyvin. Saa kyllä olla ylpeä tuosta kaverista! Harjoittelussa tänään oli siis takapään käyttö, jonka Ressu oppi aika nopeasti. Olen suoraan sanottuna pitänyt Ressua vähän tyhmänä, ainakin Suloon verrattuna. Mutta tänään totesin ettei se todellakaan mikään tyhmä koira ole. Se on vaan nuori ja malttamaton.

Punnitsin Sulon ja Ressun tässä eräänä päivänä, ja Sulolla on paino noussut noin 4 kg. Kyllä siitä sen näkeekin, että sille on tullut vähän massaa eikä ole enää niin aneemisen näkönen. Ressun painossa ei muistaakseni ollut suurta muutosta. Täytyy ottaa uutta kuvaa jossain vaiheessa.

Sulolle ja Ressulle kyllä raaka liha maistuu, mutta mua se on alkanut ällöttää. Ehkä siksi, että jostain syystä muutenkin on ruokahalu hukassa. Meinaa oksennus lentää kun naudan mahaa käsittelee. Yhtenä aamuna en voinut antaa koirille ruokaa ollenkaan, kun tuli niin paha olo. Tänään otin pakastimesta broilerin sisäelinseosta, naudan mahaa ja sian palalihaa ja jäisenä pilkoin niitä vähän pienempiin paloihin ja nakkasin takaisin pakastimeen. 

Pistetäänpä tässä vaiheessa kuvaa allekirjottaneen pärstästä.


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Hurraa!

Pieniä muutoksia on tapahtunut jo nyt, alle viikossa! Ennen Sulolla ja Ressulla rähmi silmät tosi paljon. Varsinkin aamuisin ja aivan sama mitä ruokaa syötti. Tänä aamuna ei kummallakaan ollu rähmää simmuissa. Ressulla oli sitten myöhemmin päivällä, mutta Sulolla, jonka ongelma on ollu pahempi, ei ollu oikeastaan juurikaan koko tämän päivän aikana.


Sulon entiset rähmäsimmut


Toinen muutos on tapahtunut Ressun korvissa. Olen puhdistanut niitä säännöllisesti noin 2 kertaa viikossa, ja aina ne on likaiset ja saa kaivella vanupuikoilla niitä vaikkuja sieltä. Tänään kun putsasin Ressun korvat, ei ne ollut läheskään yhtä likaiset kuin yleensä.



Ressu tuulettaa korvia meren rannalla


Ressun kanssa meillä on tammikuussa suuntana Kajaanin kansainvälinen näyttely. Siellä mun ei onneksi tarvitse itse mennä Ressun kanssa kehään ja stressata itteäni hengiltä, vaan kasvattaja hoitaa esittämisen. Kempeleen näyttelyssä viime kesänä hinkkasin nenäliinalla Ressun korvia puhtaaksi äkkiä ennen kehää kun pelotti että tuomari kurkkaa niihin. Ei se sitten kurkannutkaan.

Tokoa ja muuta

Noniin. Keksin sittenkin paremman nimen blogille. Raakaruokinta on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Tänään aamulenkin jälkeen annoin kiireessä Sulolle kupillisen kuivaruokaa ja Ressulle pelkkää piimää. Kotiuduttuani parin tunnin päästä sainkin sitten siivota Sulon oksennuksen, joka oli ihan pelkkää sulamatonta kuivaruokaa. Jatkossa siis kiireessä mielummin paasto kuin kuivaruoka.

Syyllinen pari viikkoa sitten koirapuistossa (huomaa kuinka kapea tuo koira on!)


Eilen käytiin Ressun kanssa tokossa ekaa kertaa. Toko oli maneesissa, joka hevosen hajuineen oli Ressulle uusi ja jännittävä kokemus. Meidän lisäksi ryhmässä on kaksi muutakin koiraa, joista toinen on pentu ja toinen täyskasvuinen. Vähän jännitti mitä Ressu sanoo nakeista, ku on nyt viime päivinä saanut ihan kunnon sapuskaa, mutta hyvin se mua siellä totteli. Tuon kurssin aikana oiskin nyt sitten tarkotuksena koittaa vähä päästä niistä nameista eroon...

Reipas opiskelija

Olen nyt tähän asti tehnyt koirille samanlaisen ruokasuunnitelman ja antanut Ressulle vaan hieman enemmän ku Sulolle. Tästä lähtien ajattelin tehdä pojille omat ruokasuunnitelmat, kun Sulolle ei näytä sopivan monet semmoset jutut, jotka Ressulle sopii. Olen tässä useana päivänä huomannut, että nimenomaan tuo hiilihydraattiateria vetää mahan sekaisin, joten ajattelin syöttää pari päivää pelkkää lihaa ja totutella sitten pikkuhiljaa siihen kuituun. Ehkä?

Tähän loppuun vielä kuva tuosta meijän yhestä otuksesta, jolle ois kans pari pakettia omia barf-aterioita oottelemassa maistamista...

Joogakissa Sakke!

maanantai 19. marraskuuta 2012

Koiran raakaruokinta-teemailta



Kävin koiran raakaruokinta-teemaillassa 15.11. eläinten luontaislääkintäkoulu Weter'ssä. Luento oli mielenkiintoinen, ja se antoi viimeisen sysäyksen kohti raakaruokinnan aloitusta. Jaan teille nyt muistiinpanojani teemaillasta.
(Huomautan tässä vaiheessa, että kyselin ja kirjoitin erityisesti metsästys- ja muiden työkoirien ruokinnasta. Siksi niistä on asiaa niin paljon.)

  •  Oikea ruokavalio yhdessä rokotusten kanssa on paras suoja tauteja, kuten parvoa ja kennelyskää vastaan. Pelkät rokotukset eivät siis riitä.
  •  Vääränlainen ruokavalio voi aiheuttaa mm. maha-ja suolisto-ongelmia, munuaisongelmia sekä tulehduksia. 
  •  Aikuisen koiran tulisi syödä 1-2 ateriaa päivässä, painottuen mieluummin iltaan.
  •  Ulkokoirat vaativat huomattavasti paljon enemmän ruokaa kuin sisäkoirat (etenkin talvella), koska lämmöntuotanto vie niin paljon energiaa. Ulkokoiralle ei jäistä ruokaa.
  • Raakaruokinnan aloitus sisäelimillä. Jatkossa sisäelimiä 2-3 kertaa viikossa/ joka toinen päivä.
  •  Kalanmaksaöljy 2krt viikossa. (n. 1rkl/iso koira)
  •  Punaisen ja vaalean lihan vaihtelu
  •  Luiden syöminen aloitetaan mahdollisimman isoilla luilla/putkiluilla. Ei tuoretta luuta tai rustoa ja hiilihydraattiateriaa samalle vuorokaudelle, koska hiilihydraatti etenee suolistossa nopeammin ja aiheuttaa ripulin. Luut mieluiten illalla, jotta kerkeää yön aikana sulaa.
  •   Jos koiralla on ruuansulatusongelmia, niin eri ruoka-aineet erikseen. Esim. päivällä hiilihydraatit ja illalla proteiinit. Rasvaa voi sekottaa molempiin.
  •  Jos koiran ruokahalussa on ongelmia, syötä maksaa.
  •  Ripulin hoitoon kermaviiliä, ummetukseen ruokaöljyä
  •  Koiran ravinnontarve n. 2-5% koiran painosta. Vanhoille koirille 2% ja enemmän liikkuville enemmän. (Kasvuiässä kuulemma 8-10% painosta, tätä ei kerrottu luennolla vaan muualta luettua)
  • Metsästyskoirille eläinperäistä rasvaa jopa 70% ruokavaliosta. Hapanmaitotuotteet (esim. piimä) palauttavana juomana. Myös metsästyskoiraa raakaruokittava vuoden ympäri, eikä vain jahtikaudella. 

Saatiin myös koiran viitteellinen ruoka-aineympyrä. Netistä ei valitettavasti ihan samanlaista löydy, mutta tässäpä yksi ihan järkevän oloinen:




Itse ajattelin aloittaa koirieni ruokinnan muutoksen pikku hiljaa, ja koota ateriat ihan maalaisjärjellä. Tein aluksi kokeilumielessä kasvissosetta, mutta todennäköisesti jätän sen jossain vaiheessa pois ja käytän vain kuivaruokaa kuituna. Katsellaan nyt miten homma lähtee etenemään Sulon ja Ressun kohdalla. Ensimmäisestä viikosta lisää seuraavalla kerralla.

Alku

Rakas päiväkirja...

No ei, ensimmäinen nimi joka blogille sattui tulemaan mieleen oli "Sulon ja Ressun ruokapäiväkirja", joten olkoot se blogin nimi niin kauan että keksin paremman. Blogi tulee pääasiassa kertomaan koirieni, sekarotuisen Sulon (9v.) ja hovawart Ressun (2v.), muutoksesta kuivaruuan syöjistä kohti barffaajia, tai ainakin osittain raakaruokaa mussuttavia, iloisia ja terveitä koiria. Olen tosin jo tässä vaiheessa aivan satavarma, että blogi tulee käsittelemään muitakin Sulon ja Ressun elämän osa-alueita, kuin heille sitä kaikista rakkainta eli syömistä. Aloitetaanko vähän sillä, että kerron teille hieman Sulosta ja Ressusta sekä niiden aikaisemmista ruokailutottumuksista!



Sulo on sekarotuinen. Sen emä on suomenajokoiran ja labradorinnoutajan sekoitus  ja isä todennäköisesti saksanpaimenkoira.
Sulo on syntynyt 20.6.2003 Kuusamossa ja se tuli minulle 7-viikkoisena.
Sulon terveydellisiä ongelmakohtia ovat huonot nivelet (iän tuoma vaiva), alipaino sekä silmien rähmiminen.
Sulo on syönyt koko elämänsä ajan kuivaruokaa ja välillä lihaa yms. Se on ollut pääsääntöisin terve, yhtä mystistä bakteeritulehdusta lukuunottamatta.
Sulo on käynyt arkitottelevaisuuskursseja sekä tokon peruskurssin. Se on suorittanut Kiva koirakansalainen -testin syksyllä 2012.



Wartti Spurtti Dichoso "Ressu" on 2-vuotias hovawarturos.
Ressu on syntynyt 11.9.2010, ja minulle se tuli kodinvaihtajana reilun vuoden ikäisenä 20.11.2011.
Ressun lonkat ja kyynärät kuvattiin terveiksi loppusyksystä 2012.
Ressu on tähän asti elänyt kuivaruualla ja satunnaisella lihalla. Raakaruokaan halusin siirtyä saadakseni Ressulle vähän massaa, mutta toivon ruokinnan vaikuttavan myös korviin, jotka ovat usein todella likaiset.
Ressu on käynyt arkitottelevaisuuskurssin. Sen kanssa on harrastettu myös vesipelastusta ja vähän jälkeä. Näyttelyissä Ressu on käynyt muutaman kerran ja huomenna alkaa toko-kurssi. Myös Ressu on suorittanut Kiva koirakansalainen -testin syksyllä 2012.


Tästä lähdetään. Kuvassa  koirat ennen raakaruokinnan aloittamista. Ressu 2v 2kk (33kg) ja Sulo 9v 5kk (28kg).